Pimeää ainetta (2002)
Hankikantotuotanto HKT-200
O-E Makkonen: laulu
Otra Romppanen: koskettimet, kitara
Jarkko Romppanen: kitara
Joppe Vento: basso
Laiska Lajunen: rummut
+vieraat:
Jarkko Martikainen: laulu (Hyvä sun on, Voiko tätä juoda)
Galactus: kantele (Roviolla)
Jürgen: syntsa (Pimeää ainetta)
Äänitys & miksaus: Jürgen & Otra.
Masterointi: PD
Kannen piirrokset O-E
Hankikantotuotanto/Indie Films Oy
www.indiefilms.fi
1. Kammottava kalkkuna
2. Hyvä sun on
3. Uskokaa tai älkää, mutta olen saanut…
4. Voiko tätä juoda?
5. Traaginen Eemeli
6. Roviolla
7. Kauhu
8. Ylös jäistä rinnettä
9. Hurmemyrsky
10. Maalaisten petkuttaja
11. Kevään soliseva virta
12. Pimeää ainetta
1. Kammottava kalkkuna
Sä juokset tukka pystyssä se seuraa perässä
kulman taa ja portaita ja pitkin käytävää
hissin ovi kolahtaa sä olet turvassa
kolkot kynnet kraapsuttavat hissin ovea
Kammottava kalkkuna
sä hullu menit tekemään sille oharin
Sä olet tullut tunnetuksi sellaisena tyyppinä
joka hoitaa aina omat asiansa tyylilla
sulla oli kaikkea mitä ihminen voi vaatia
miksi ihmeessä se pitäis vielä saada tuplana
Kammottava kalkkuna
sä hullu menit tekemään sille oharin
Nyt sä juokset yksin pimeydessä tuli perseessä
Kammottava kalkkuna on kammottavan sinnikäs
Nyt hiivit pimeydessä katuvalon katveessa
Kammottava kalkkuna ei suosiolla luovuta
Kammottava kalkkuna
sä hullu menit tekemään sille oharin
Säv. & san. O-E, sov. Kostajat
2. Hyvä sun on
Menen hirteen jos et sano mulle si si
hyppään järveen jos et sano mulle da da
ajan seinään jos et sano mulle oui oui
lennän ilmaan jos et sano mulle jaa jaa
hyvä sun on kun sun elämäs on helppoa
kaikki pannaan eteen kultalautasella
jos sä tietäisit mitä mun on täytynyt niellä
sä pyörtyisit
mä olen muuten okei mutta kammottavan äkkipikainen
mä luulin etsä tietäisit sen
sä otat hirvittävän riskin tolla asenteellasi
mä luulin etsä ymmärtäisit sen
hyvä sun on kun sun elämäs on helppoa
kaikki pannaan eteen kultalautasella
jos sä tietäisit mitä mun on täytynyt niellä
sä pyörtyisit
Mä myönnän olevani hengenvaarallinen sekopää
hyppää syliini
mä elän elämäni pohjattoman kuilun reunalla
istu polvelleni
Säv. & san. O-E, sov. Kostajat
3. Uskokaa tai älkää, mutta olen saanut yhteyden Manalaan
Pietarilaisessa kuolemansellissä
kuorsaa vanha sarjamurhaaja
maailmanmurjoma narkoleptikko
tietää jotain mitä muut ei tiedä
pomppaa pystyyn kuin vieteriukko
ja hakkaa nyrkillä telkkaria
rakkine laukeaa yhdestä iskusta
nyt tuli tappajan koppiin hiljaista
Uskokaa tai älkää mutta olen saanut yhteyden Manalaan
Matkalipun koodin sekä salasanan Haadekseen
Ja niin lähden matkaan syvän järven ja unen taa
Perseaukinen pilipalipoppari
jauhaa paskaa sähköpostissa
mättää turpaansa lakua ja sipsejä
uskoo kaikenlaisia hulluja
kello on kolme ja kello on kuusi
ja huomenna koittaa taas eräpäivä
viestejä satelee aamusta iltaan
vain yksi on ylitse kaikkien muiden
Uskokaa tai älkää mutta olen saanut yhteyden Manalaan
Matkalipun koodin sekä salasanan Haadekseen
Ja niin lähden matkaan syvän järven ja unen taa
Kaksipa tyttöä kantavat kankaansa
niemen kärkeen ja alkavat maalata
Kun tulee kuuma he riisuvat huivinsa
ja istuvat nauttimaan siideriä
Yöllä he kömpivät kikattaen telttaan
miettimään millainen perse on miehisin
Ajatukset haihtuvat aamulla tiehensä
meri on poissa ja purjeet
Säv. & san. O-E, sov. Kostajat
4. Voiko tätä juoda?
Se tuijottaa mua syyttävästi itse asiassa tuomitsevasti
se pilkkaa kaikkea mikä kuuluu minulle
Se punnitsee mun laatuni ja havaitsee sen köykäiseksi
tuo lasissani virnuileva hirviönektari
Siks kysyn vaan voiko tätä juoda?
Mä tiedän tää on mun kohtaloni
mä tiedän tää on mun tieni pää
se mesmerisoi minut käärmeenkatseellaan
se paloittelee mun lihani ja kokoaa ne uudelleen
en tunne enää itseäni enkä ympäristöäni
Siks kysyn vaan voiko tätä juoda?
Se tökkää mut seipääseen ja kantaa torin laidalle
ja siinä sitten ihmetellään koko rahalla
mun naamallani myydään pornoa ja rikosuutisia
en tiedä toista yhtä kauheata ihmiskohtaloa
Siks kysyn vaan voiko tätä juoda?
Säv. & san. O-E, sov. Kostajat
5. Traaginen Eemeli
Ootteko kuulleet tämän jutun tää on tosi hauska
naapurin sonnille juotetaan kiljua
Pahasuinen akka alkaa huitomaan kauhallaan
Minä poika livahdan taas laiskottelemaan
Ilme on vakava mut huulet on löysät
Samanlainen ääni tulee peräpäästä
Veijari joka aina on olevinaan tosi pöljä
vähin äänin livahtaa taas laiskottelemaan
Traaginen traaginen traaginen Eemeli
Hervoton pelle aina yhtä totisena
Heittää housut alas kumartaa ja on vaan
Kerran sitten tulee ilta jolloin väki häipyy vähin äänin iltamista
kun ei kertakaikkiaan naurata
Ei naurata
Ootteko kuulleet tämän jutun tää on tosi hauska
humalainen nimismies sotkee kenkänsä
Naapurin akka vaan hakkaa mattojaan
Minä poika livahdan taas laiskottelemaan
Traaginen traaginen traaginen Eemeli
Koko kansan pelle kaikkien rakastama
Reikäiset kalsarit saa ämmätkin hirnumaan
Kerran sitten tulee ilta jolloin väki häipyy vähin äänin iltamista
kun ei kertakaikkiaan naurata
Ei naurata
Traaginen traaginen traaginen Eemeli
Säv. Otra – O-E, san. O-E, sov. Kostajat
6. Roviolla
On mieli musta ei ajatusta
vain synkkä metsä ja odotusta
haavekuvat ja muistikuvat
ja mielikuvat sekoittuvat
Suolla keskellä yötä
siit syntyy soppa hirmuinen soppa
ilveksen kallo leiskuvat loitsut
seisovat silmät pyörivä pallo
Me naitiin roviolla erämaassa kuutamolla
Havupuu huiskii paljasta pintaa
sammal mättääs neidon kättä
tuo vanha polku kiemurtaa metsään
hiiden kuuseen vaaran laitaan
Korpeen ylitse soiden
ryteiköiden ja raivioiden
Avaruus voi hyvät ihmiset
on joko kupera tai kovera
Me naitiin roviolla erämaassa kuutamolla
Säv. & san. O-E, sov. Kostajat
7. Kauhu
Kun alan alusta vyyhti muuttuu yhä sotkuisemmaksi
piuhat kietoutuvat jalkojeni ympärille
mitä tapahtuu jos käytän tätä kirjainta
kirous ja kuolema tämä masiinahan savuaa
pokerinaamarin alla luuraa kauhu
Viime kädessä vastaan yksin koko systeemistä
yksi munaus ja koko maailma räjähtää
yövuorossa helvetinkoneessa
on skarpattava on aivan hullun lailla skarpattava
pokerinaamarin alla luuraa kauhu
Tässä istun ohjauspyörän maagisessa ympyrässä
ypöyksin seilaamassa ikuisessa pimeydessä
Rakennelma sortuu laiskasti aivankuin epäröiden
hiljaisuus on hiiskumaton rikkumaton koskematon
Kun alan alusta vyyhti muuttuu yhä sotkuisemmaksi
Piuhat kietoutuvat jalkojen ympärille
Ja mitä tapahtuu jos käytän tätä kirjainta
Ei ketään kelle kertoa
Onhan se nyt noloa
pokerinaamarin alla luuraa kauhu
Säv. & san. O-E, sov. Kostajat
8. Ylös jäistä rinnettä
Nuo karskit miehet modernilla tekniikalla
kaivautuvat vanhan vuoriston selkärankaan
kallio ei luovu helpolla aarteestaan
yhä uudelleen haukkaa teräs kylmää graniittia
Kun kongi kumahtaa on jatkettava taas
ankaraakin ankarampaa raadantaa
velallisen on vain jaksettava
joka aamu raahata pakkia
ylös jäistä rinnettä
Yksi tuli hulluksi ja hyppäsi kaivoon
toinen pisti läskiksi ja hautautui pulloon
se raha jolla sukset sauvat kengät ostetaan
täytyy repiä kynsin hampain irti kalliosta
ja pulituuripoppoo pärskähtelee
kun harmaa jono kiemurtelee portille
paskahommat ei oo meidän hommia
eipä paljon kiinnostaisi kammeta
ylös jäistä rinnettä
Säv. & san. O-E, sov. Kostajat
9. Hurmemyrsky
Pilvien revenneistä suonista sataa verta
Katu on autio ja minut on naulattu seinään
Sää vain synkkenee kilpaa mieleni kanssa
Tällaisella säällä ei kukaan tule auttamaan
Hurmemyrsky aivoissa on hurmemyrsky kaivon pohjalla
Kun ei tiedä onko kusessa taas vai kuvitteleeko vaan
Metsän siimeksessä tulvii maito
Valkoinen virta kuohuu koskena
Kolme päivää auringossa riittää
Löyhkä alkaa raastaa hermoja
Hurmemyrsky aivoissa on hurmemyrsky kaivon pohjalla
Kun ei tiedä onko kusessa taas vai kuvittelenko vaan
Kimaltava putki sylkee pirtua
Raakana se täytyy hörpätä
Polttavaa kuin elämä tai jotain
printattuna kovin pienellä
Säv. & san. O-E, sov. Kostajat
10. Maalaisten petkuttaja
Heti kun avasin suuni sain puukosta
heti kun nostin hattua sain puukosta
kun koetin tarjota rahaa tuli kirveestä
kun koetin vaatia kuittia tuli kirveestä
jos hahmottelin liikaa maistoin keihästä
ja aina kun kirosin yötä maistoin keihästä
Ensin mun täytyi riisuutua alasti
sitten pukee päälle hirvee pellekravatti
varokaa maalaisten petkuttajaa
viime luennolla se neuvoi meitä jodlaamaan
jodlodloddiidii
Jos naureskelin olin ennen pitkää koukussa
Jos lauleskelin olin ennen pitkää koukussa
Ja kilvoittelun päätteeksi häkki heilahti
Se se oli kaiken huippu kun häkki heilahti
Se ketku vaanii naamioituneena saalistaan
mitä kiltimpi ja hölmömpi sen hauskempaa
varokaa maalaisten petkuttajaa
se olevinaan kannustaa meitä jodlaamaan
jodlodloddiidii
Säv. Otra, san. O-E, sov. Kostajat
11. Kevään soliseva virta
Taas sanat takertuvat kurkkuun
ja leuka alkaa väpättämään
käännät katseesi seinään
kaikki karkaa käsistä
Kevään soliseva virta
huuhtoo kuran mennessään
rampa lapsi säntää juoksuun
kaunista
Rakastuminen on kauhein
puhaltaa oljenkorteen
kun se kuolemankauhu
vaanii hellyyden takana
Kevään soliseva virta
huuhtoo kuran mennessään
rampa lapsi säntää juoksuun
kaunista
Sä juokset ylös mäen päälle
kurkottamaan avaruuteen
ja se sanomaton tyhjyys
on mielettömän huikaisevaa
Säv. Otra, san. O-E, sov. Kostajat
12. Pimeää ainetta
Pimeää ainetta
näkymätöntä ja harmaata
pimeää ainetta
fuusiojatsia silikonilaaksossa
pimeää ainetta
Valovarjot risteilevät ostoskeskuksissa supermarkettien parkkipaikoilla
tiellä joka on se tie
timanttien sisällä ne sinkoutuvat eri suuntiin rakentaen takkuista seittiä
tiellä joka on se tie
valomiehet pusertavat valonaisia ja antautuvat loputtomaan painii
tiellä joka on se tie
kirottu on koko valojengi eikä heille liene täyttymystä sillä
tiellä joka on se tie
pimeää ainetta
eksoottista kuin etelän yö
pimeää ainetta
orangutangin suudelma
pimeää ainetta
Viirupäinen intellektuelli hylkää historian opetukset solmiessaan kengännauhojaan
tiellä joka on se tie
lapatossu funkkaa päättömästi eksyttyään kulmatalossa omistaan ja olennaisesta
tiellä joka on se tie
Armoton on kohtalo se auttaa jos ei ajattele kuka kääntää avaimen ja pihtaa sitä
tiellä joka on se tie
kaheliksi nimitetään ainoastaan sitä joka luulee ettei tiedä vaikka tietää
ettei tiedä mistä tuulee
pimeää ainetta
Säv. & san. O-E, sov. Kostajat
